|
Lehdistötiedote 8.10.2008 PELIEN IKÄMERKINTÖJÄ, PEGI-JÄRJESTELMÄÄ ESITTELEVÄ VIDEO JULKAISTIIN Suomen peliohjelmisto- ja multimediayhdistys FIGMA ry julkaisi tänään PEGI-järjestelmää esittelevän tietoiskuvideon. Video on tarkoitettu ensisijaisesti vanhemmille. Tietoiskuvideo auttaa ymmärtämään PEGI-järjestelmän symbolit ja opastaa näin oikean pelin valinnassa. – Pelien ikämerkinnät koetaan tarpeellisiksi ja hyödyllisiksi, mutta niitä ei välttämättä ymmärretä oikein. Kyseessähän ei ole lautapelien tyylinen osaamiseen perustuva ikäsuositus vaan oletettuun haitallisuuteen pohjautuva tarkasti harkittu ikäluokittelu, joka tulee ottaa huomioon peliä valittaessa. Kaikki pienet pojat ja tytöt haluavat olla isompia, mutta pyydän vanhempia miettimään todella tarkasti pelin vaikutusta alaikäisen kehitykselle, valistaa FIGMAn toiminnanjohtaja Riku Olkkonen. PEGI-järjestelmä perustuu yhteissääntelyyn, jossa julkaisijat määrittävät itse pelille alustavan ikäsuosituksen. Tarkastuksen tekee alankomaalainen Netherlands Institute for the Classification of Audio-visual Media (NICAM), joka vastaa lähinnä kotimaista elokuvatarkastamoa. Kun PEGI-merkinnän saanut peli saapuu Suomeen, maahantuoja ilmoittaa Valtion elokuvatarkastamolle, VET:lle sen saaman ikäsuosituksen tai /-rajan. Suomessa ainoastaan 18 vuoden ikäraja on ehdoton, muut suosituksia. Saatuaan tiedon ikärajasta VET voi jälkitarkastaa pelin, mikäli se epäilee ikärajan olevan virheellinen. PEGI-järjestelmässä on kaksi toisiaan täydentävää osaa. Ensimmäinen on ikäluokittelu, 3+, 7+, 12+, 16+ ja 18+. Toinen on pelin sisältöä kuvaavat symbolit. Nämä symbolit, jotka on painettu pelipakkauksen takapuolelle ikärajan yhteyteen, kertovat pelin sisältämän haitallisen aineiston laadun (väkivalta, kauhu jne.). Pelien ikämerkinnät jakautuvat PEGI-järjestelmässä seuraavasti; 3+ 49 %, 7+ 10 %, 12+ 24 %, 16+ 12 % ja 18+ 4 %. JOKA KOLMAS SUOMALAINEN PELAAJA ON NAINEN Suomalaisen pelaajan profiili tutkittiin keväällä puhelin- ja verkkokyselynä. 28 % kokonais-väestöstä on aktiivisia pelaajia. Miehet ovat peleistä kiinnostuneempia; 38 % miehistä sanoo pelaavansa aktiivisesti, vastaava luku naisilla on 18 %. Suomalaisen pelaajan keski-ikä on 30 vuotta. Pelaajista 67 % on miehiä ja 33 % naisia. Yli 30-vuotiaista 23 % pelaa aktiivisesti sukupuolesta riippumatta. Pelaamiseen käytetty aika on tyypillisimmillään yhdestä viiteen viikkotuntia. Eniten pelaamiseen käyttävät aikaa alle 25-vuotiaat miehet. Lasten ja nuorten vanhemmista peräti 31 % pelaa aktiivisesti. Vastaavasti 40 %:lla aktiivipelaajista on alle 16-vuotiaita lapsia. – Peräti 90 % pelaavista suomalaisvanhemmista on myös pelannut lastensa kanssa, iloitsee Riku Olkkonen. Suomalaisten suosituimmat pelityypit eivät yllätä. Ajopelit (17 %), roolipelit (14 %) ja urheilupelit (10 %) valitaan ensimmäisenä kun peleihin tartutaan. Suosituin pelikone tutkimuksen mukaan on PlayStation2; 46 % pelaajista nimeää sen useimmin käytetyksi laitteekseen. PC:n mieluisimmaksi pelialustaksi valitsevat 16 % pelaajista. Uudet konsolit kulkevat lähes rinta rinnan; Microsoftin Xbox360 7 %, Nintendon Wii 5 % ja Sonyn PlayStation3 7 %. – Nämä luvut ovat lähellä jäsentemme myyntilukuja. Uusien konsolien käyttäjät ovat aktiivisempia pelaajia, joka nostaa niiden osuutta myynnissä. Tilanne myös muuttuu nopeasti pelimarkkinoilla, pohtii Riku Olkkonen. Pelikonsoleiden multimediaominaisuuksia käytetään runsaasti. 74 % pelaajista käyttää konsolien mm. elokuvien katseluun. Verkossa pelaaminen on valloittanut myös suomalaiset; 67 % pelaajista pelaa verkossa. Verkossa pelaamisen tärkein syy on sosiaalisuus, kavereiden kanssa pelaaminen. Tämän tutkimuksen tiedot ovat peräisin ”Videopelien pelaajat Euroopassa 2008” – raporttia varten tehdyistä haastatteluista, jonka Nielsen Games teki ISFE:lle (International Software Federation of Europe) keväällä 2008. Kuluttajatutkimukseen osallistui vajaa 400 16–49-vuotiasta aktiivista pelaajaa Suomesta.
FIGMA julkaisee Suomen virallista listaa. Suomen suosituimpien pelien lista julkaistaan kahden viikon välein. FIGMA julkaisee jäsentensä pelimyyntitilastot kolmen kuukauden välein.
Lisätietoja
antaa: |
||
|
|