|
Lehdistötiedote 10.12.2007 Nuorille myytiin liian helposti K18-pelejä Valtion elokuvatarkastamo (VET) ja Suomen peliohjelmisto- ja multimediayhdistys FIGMA ry suorittivat yhteistyössä pelien ikärajavalvontaa jälleenmyyjien keskuudessa marras-joulukuun aikana. Alle 18-vuotiaat koeostajat yrittivät ostaa heiltä kiellettyjä pelejä erilaisilta pelien vähittäismyyjiltä. Neljä 12-16-vuotiasta nuorta liikkui tällä kertaa pääkaupunkiseudulla kahtena eri päivänä. Koeostajat kävivät seuraavissa kaupoissa: Anttila, Gamestop, K-Citymarket, Konsolinet, OnOff, Prisma, Sokos, Stockmann ja Tilt – Pelaajan Pelikauppa. Ostotapahtumia kertyi 24 myymälässä yhteensä 37. Nuori onnistui saamaan pelin peräti 16 kertaa. Pelin myyneet kaupat edustavat erilaisia myymälätyyppejä. Pelioston onnistuttua koeostaja luovutti pelin VET:n tarkastajalle, joka huomautti myyjää tapahtuneesta rikkeestä. Kauppa purettiin jokaisessa tapauksessa välittömästi. - Myyjät myivät pelin kuin kyseessä olisi ollut mikä tahansa peli ajattelematta ollenkaan pelin ikärajoja. Ei ne myyjät edes älynneet koko ikärajaa, kertoo 14-vuotias koeostaja Rune saatuaan kiellettyjä pelejä haltuunsa. – Valvonnalle ja valistukselle on todellakin huutava tarve. Pelin alaikäiselle myyneiden kauppojen johtoon tullaan olemaan yhteydessä, kertoo johtaja Matti Paloheimo Valtion elokuvatarkastamosta. – Tulemme jatkamaan tämäntyylisiä toimenpiteitä, jatkaa Paloheimo. – Eihän tässä näin pitänyt käydä. Selvästi kauppojen henkilökuntaa on koulutettu asian tiimoilta, mutta pelien ikärajoihin ei jostain syystä kiinnitetä riittävästi huomioita, kertoo FIGMAn toiminnanjohtaja Riku Olkkonen pettyneenä. – Pelien ikärajat ovat aivan yhtä tärkeitä noudattaa kuin muutkin lain määräämät ikärajat. Jälleenmyyjien henkilökunnan koulutus on ensisijaisen tärkeää, jatkaa Olkkonen. Video- ja tietokonepelejä on monenlaisia, osa on ns. edutainment-pelejä, osa pelkästään ajanvietettä. Viihdepelaamisestakin on hyötyä lapsille (esim. kielitaidon ja motoriikan kehittyminen), mutta peleistä voi olla myös haittaa lapsen tasapainoiselle kehitykselle. Suuri osa pelaajista on aikuisia, ja siksi pelejä myös suunnitellaan aikuisille. Vuorovaikutteiset kuvaohjelmat, joiksi tietokone-, konsoli- ja videopelejä levitystä sääntelevässä laissa nimitetään, on vapautettu pakollisesta ennakkotarkastuksesta, mutta jokaisessa on oltava sen haitallisuuteen perustuva ikäraja. Alemmat ikärajat ovat yleensä suosituksia, mutta 18 ikäraja on aina sitova eli sitä on pakko noudattaa. Alle 18-vuotiaalta kiellettyä peliä ei saa siten myydä 18 vuotta nuoremmalle. Myös suositusikärajat perustuvat pelin haitallisuuteen, joten niitä on hyvä noudattaa. Suurimmassa osassa peleistä käytetään yleiseurooppalaisen ikärajaluokittelujärjestelmän (PEGI - Pan European Game Information) mukaista ikämerkintää. VET rekisteröi automaattisesti PEGI-luokitellut pelit. PEGI on pelivalmistajien, lastensuojelu- ym. muiden järjestöjen ja valtiollisten tarkastusinstituutioiden yhdessä suunnittelema järjestelmä, jossa ikärajat perustuvat yhteisesti sovittuihin kriteereihin. PEGI-järjestelmässä on kaksi toisiaan täydentävää osaa. Ensimmäinen on ikärajaluokittelu, 3+, 7+, 12+, 16+ ja 18+. Toinen on pelin sisältöä kuvaavat symbolit. Nämä symbolit, jotka on painettu pelipakkauksen takapuolelle ikärajan yhteyteen, kertovat pelin sisältämän haitallisen aineiston laadun (väkivalta, kauhu jne.). Valtion elokuvatarkastamo on opetusministeriön alainen virasto, jonka tehtävä on tarkastaa Suomessa alle 18-vuotiaille esitettävät ja levitettävät kuvaohjelmat sekä rekisteröidä tarkastamattomat kuvaohjelmat ja vuorovaikutteiset kuvaohjelmat (tietokone- ja videopelit). Suomen peliohjelmisto- ja multimediayhdistys FIGMA ry:n jäseniä ovat AMO, Atari, Electronic Arts, K E Media, Microsoft, Nokia, Nordisk Film, PLAN 1, Sony Computer Entertainment Europe, Toptronics ja Vivendi Games.
Lisätietoja pelien ikämerkinnöistä: |
||
|
|